Karjalainen kulttuuri

Karjalainen kulttuuri ei rajoitu ainoastaan Suomen siihen osaa, jota kutsumme Karjalaksi, vaan karjalaisuus on levinnyt ympäri Suomen evakkojen asuttamisen myötä, kun Suomi menetti laajoja maa-alueita Neuvostoliitolle toisen maailmansodan rauhassa.

Karjalaisia evakoita asutettiin kaikkiin Suomen maakuntiin ja heidän kulttuurillaan, etenkin ruoilla, on tätä nykyä edelleen vankka edustus kaikissa Suomen kolkissa. Niin karjalanpiirakat kuin karjalanpaistikin ovat tuttuja ruokia jokaiselle suomalaiselle. Karjalaisilla on ollut suuri merkitys myös koko Suomen leipäkulttuuriin, sillä heidän myötään yleistyi tuoreen pehmeän leivän syöminen kautta Suomen.

Kulttuurissa eroja suomalaisuuteen

Karjalaiseen kulttuuriin kuuluvat oleellisena osana vieraanvaraisuus ja puheliaisuus. Karjalaisten sosiaalinen ja optimistinen luonteenlaatu vaikuttaa vääjäämättä karjalaiseen kulttuuriin, mikä näkyy esimerkiksi rikkaassa runolaulu- ja musiikkiperinteessä. Karjalaisesta kulttuurista puhuttaessa olisi laajemmassa tarkastelussa kuitenkin syytä tehdä tarkka ero Suomessa asuvien karjalaisiksi kutsuttavien ja mahdollisesti kaakkoismurteita puhuvien ihmisten kulttuurin ja itärajan taakse jääneiden karjalaisten heimojen kulttuurin välillä, vaikka historiallisina aikoina kyse onkin ollut samasta heimosta.

Osana karjalaiseen kulttuuriin kuuluu ortodoksinen usko, joskaan kaikki Suomen karjalaiset eivät ole ortodokseja. Ortodoksinen uskonto on mystinen ja luonnon kanssa paremmin sopusoinnussa kuin Suomen valtauskonto eli luterilaisuus. Merkittäviä ortodoksiseen uskontoon liittyviä kulttuuripiirteitä ovat omaleimaiset kirkkorakennukset ja ikonitaide. Myös käsityöperinteissä ikoniliinalla on suuri merkitys ja se onkin ollut kodin tärkein kirjottu tekstiili. Punavalkea karjalainen ristipistoin tehtävä kirjonta on yhä edelleen merkittävä osa karjalaista käsityöperinnettä ja sen myötä syntyneet klassiset mallit ovat jatkuvasti suosittuja erilaisissa käsitöissä.

Runoutta ja piirakanmussutusta

Runolaulun katsotaan olevan jotakin hyvin karjalaista. Uskotaan, että hyvin iso osa Kalevalan ja Kantelettaren runoista on kerätty juuri karjalaisilta. Nykyisin on hyvin vaikea löytää henkilöä, joka osaisi laulaa runoja kuten sasivat entisaikojen runolaulajat, mutta itkuvirsien taitajia on vielä edelleen etenkin rajantakaisessa karjalassa. Itkuvirsi onkin toinen merkittävä osa karjalaista musiikki- ja runokulttuuria.

Piirakat ovat jotakin hyvin karjalaista. Erimuotoisia sekä umpinaisia että avoimia piirakoita erilaisin täyttein on kuulunut karjalaiseen ruokaperinteeseen lukuisia. Itärajan takana Venäjän puolella karjalaiset ruokaperinteet elävät yhä monipuolisempina kuin meillä Suomen puolella, mutta kyllä Suomen Karjalassakin yhä leivotaan monen sorttisia piirakoita.