Ahvenanmaan kulttuuri

Ahvenanmaa on Suomelle kuuluva autonominen saari Itämeressä. Historiallisista seikoista johtuen sen kulttuuri pohjautuu kuitenkin enemmän ruotsalaiseen ja saksalaiseen perintöön ja suhteet Ruotsiin ovat tänä päivänäkin niin tiiviit, että kulttuurivaikutteet tulevat etupäässä läntisestä naapurimaasta. Esimerkiksi juhannustavat poikkeavat melkoisesti Manner-Suomen tavoista salkoineen ja tanhuineen.

Ahvenanmaalla on oma lippu ja oma parlamentti ja sen asukkailla on vapaaehtoinen mahdollisuus osallistua Suomen armeijaan. Saari on kansainvälisin sopimuksin demilitarisoitua aluetta eikä siellä saa olla minkäänlaisia maanpuolustukseen liittyviä rakenteita. Ahvenanmaalaisista 40 prosenttia elää Maarianhaminassa, joka on Ahvenanmaan pääkaupunki ja samalla ainoa kaupunki. Mantereelta Ahvenanmaalle muuttava ei automaattisesti saa kotiseutuoikeutta, vaan sitä täytyy hakea erikseen.

Saarelaisten pääelinkeinoja ovat perinteisesti olleet kalastus ja laivanvarustus, mutta nykyisin vain pieni osa ahvenanmaalaisista saa niistä elantonsa. Meri on kuitenkin edelleen heille tärkeä elementti niin taloudellisesti kuin kulttuurisestikin, ja turismi on maakunnan merkittävin elinkeino hyödyntäen voimakkaasti merta esimerkiksi urheilukalastuksen kautta. Luonto ja etenkin meri on ahvenanmaalaisille hyvin merkittävä kulttuurin innoittaja. Manner-Suomessakin hyvin tunnettu Anni Blomqvistin kirjoittama Myrskyluodon Maija -romaani on tästä paras esimerkki.

Ahvenanmaalainen ruokakulttuuri on melko samankaltainen kuin saaristomme ruokakulttuuri yleensä. Kalaa syödään verrattain paljon ja sitä myös säilötään perinteisin menetelmin. Hyvin tumma ja erittäin hyvin säilyvä leipä, jonka valmistusaineisiin kuuluu joskus myös veri, on Ahvenanmaan perinteisimpiä ruokaerikoisuuksia ja tekee hyvin kauppansa myös Helsingin Silakkamarkkinoilla.