Romanikulttuuri Suomessa

Romaneilla on Suomessa lakiin perustuva oikeus kehittää kieltään ja kulttuuriaan aivan kuten saamelaisillakin. Romanille tulee myös järjestää tulkki hänen asioidessaan viranomaisen luona, mikäli hän haluaa käyttää äidinkieltään eli romanikieltä. Romanikieltä kehitetään myös tietoisesti ja siihen pyritään jatkuvasti luomaan uutta sanastoa, erityisesti terminologiaa, jotta se pystyisi vastaamaan tämän päivän kielenkäytön haasteisiin. Kieltä huoltaa Kotimaisten kielten keskus aivan samoin kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä.

Tango on erottamaton osa suomalaista romanikulttuuria ja Seinäjoen Tangomarkkinoilla osallistujien joukossa on aina muutamia tangokuninkaan tittelin tavoittelijoita. Myös nuoret romanit kuuntelevat ja laulavat mielellään tangoa.

Uskonnollisuus on aina ollut osa romanikulttuuria. Erityisesti erilaiset helluntailaisuuden muodot ovat vetäneet puoleensa romaneja, jotka selvästi valtaväestöä tunteikkaampina ja temperamenttisempina kaipaavat uskonnoltaankin voimakkaampia elämyksiä.

Pukeutuminen on Suomen romaneille ulkopuolisen silmin tärkein ja leimallisin osa kulttuuria. Naiset pukeutuvat edelleen raskaaseen, pitkää samettiseen hameisiin, jotka tavallisimmin on musta, sekä pitsiröijyyn, joka usein on valkea tai sävyltään vaalea. Usein asuun kuuluu myös suuri huivi ja valkea esiliina. Miehillä asuun kuuluu valkea kauluspaita ja mustat prässihousut sekä mustat nahkasaappaat tai pikkukengät. Korut kuuluvat oleellisena osana mustalaiskulttuuriin ja ne sekä kertovat vauraudesta että ovat etenkin naisten vakuutus ja vanhuuden turva.

Romanit pyrkivät kaikessa elämässään ottamaan huomioon perinteiset tapansa. Vanhusten ja omien vanhempien ja isovanhempien kunnioitus on heidän keskuudessaan erittäin suurta eikä nuori mies esimerkiksi tupakoi vanhempien sukulaistensa nähden. Myös puhtaus on romaneille erittäin tärkeää.