Saamelaiskulttuuri Suomessa

Saamelaisten perinteinen elinpiiri sijaitsee laajalla alueella Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, mutta nykyisin suuri osa saamelaisista on muuttanut pois Pohjois-Kalotin alueelta. Heitä on Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä; kaikissa näistä paitsi Venäjällä heidät on tunnustettu alkuperäiskansaksi.

Suomen saamelaisten pääasiallisin elinkeino on pitkään ollut poronhoito. Yhä vieläkin on saamelaisia, jotka elävät poronhoidolla, mutta perinteisten elinkeinojen merkitys on vähentynyt. Sanotaan, että Suomen suurin saamelaiskaupunki on Helsinki, sillä Helsingissä elää enemmän saamelaisia kuin Suomen Lapissa pääkaupunkialueella elävät saamelaiset ovat sulautuneet valtaväestöön eikä heitä voi erottaa esimerkiksi katukuvassa. He toimivat samoissa ammateissa kuin valtaväestö, mutta monet heistä pitävät sukujuuriaan tärkeinä, osallistuvat järjestötoimintaan ja mm. äänestävät Saamelaiskäräjien vaaleissa. Oman paikkakunnan lapinpuku löytynee liki jokaisen saamelaisen vaatekaapista, vaikka saamenkielen taito saattaakin olla täysin kadonnut.

Suomen alueella saamelaiset puhuvat kolmea eri saamen tyyppiä, Inarin saamea, kolttasaamea ja pohjoissaamea. Vuonna 2008 saamea puhui äidinkielenään Suomen alueella vain 1778. Inarin saamen tilanne on erityisen huolestuttava ja sitä pyritäänkin elvyttämään esimerkiksi kielipesätoiminnalla, jossa pienet lapset ovat äidinkieleltään saamelaisten.

Porokilpailut ovat merkittävä osa saamelaista kulttuuria. Niissä poromiehet osoittavat sekä taitojaan kasvattajina että ajajina tai hiihtäjinä. Myös musiikki on merkittävä saamelaiskulttuurin osa. Niin perinteinen joiku kuin siitä kehitetty populaarimusiikki ovat voimissaan. Kuten myös karjalaisessa kulttuurissa, puvut ovat kaikille tuttu osa saamelaisuutta ja niitä käytetään edelleen aina, kun saamelaiset kokoontuvat yhteen.